Kaikki tuntuu kaatuvan päälle eikä aika riitä mihinkään! Kursseja on vaikea saada suoritettua eivätkä opinnot etene. Rinnasta puristaa, hengitys ei kulje ja yöllä on vaikea saada nukutuksi. Urheilustakaan ei meinaa tulla mitään ja sykkeet ovat treenatessa tavallista korkeammalla.

Kuulostaako tutulta? Tuntuuko tilanne hetkittäin hyvinkin toivottamalta?

Ei hätää! Kaikelle tälle on luonnollinen selitys ja myös sinun on mahdollista saada tilanne haltuun.

Alussa olleet esimerkit ovat hyvin tyypillisiä kokemuksia, joita stressiin ja kuormittumiseen liittyy. Stressi kuuluu opiskeluun ja elämään. Haitalliseksi se tulee silloin, kun sitä on liikaa tai liian vähän.

Joskus tilanne lähtee purkautumaan pienellä arjen rutiinien tuunaamisella ja joskus on hyvä tutkia taustalla vaikuttavia tekijöitä pintaa syvemmältä. Ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan, että muutosta parempaan tapahtuu itsestään, vaan kannattaa tehdä pieniä muutoksia jo nyt – tästä tekstistä saat vinkkejä alkuun.

MITÄ STRESSI OIKEASTAAN ON?

Kuvitellaanpa hetki tilannetta, jossa petoeläin jahtaa saaliseläintä. Mitkä saaliseläimen mahdollisuudet tässä stressaavassa tilanteessa ovat?

Se voi paeta, taistella tai jähmettyä.

Kaikkia toimintavaihtoehtoja ohjaavat liskoaivot, jotka saavat elimistön toimimaan salamannopeasti ja eloonjäämisen kannalta välttämättömällä tavalla. Näläntunne, kipu, levon tarve ja monet muut ärsykkeet suljetaan pois tietoisuudesta.

Opiskelija ei arjessaan joudu kohtaamaan samanlaista tilannetta kuin tuo saaliseläin. Siitä huolimatta elimistön reaktiot ovat samankaltaiset. Stressaavat tilanteet tulkitaan uhaksi ja kehon reagointi on tilanteeseen nähden usein ylimitoitettua.

Tyypillisiä stressin aiheuttajia opiskelijalla ovat opiskelun tuomat paineet, kuten haastavat sisällöt, työmäärä, kiire sekä uudet ja haastavat tilanteet. Tulevaisuus mietityttää ja halu pärjätä on suuri. Opiskelun ja muun elämän yhdistäminen saattaa kuormittaa. Aikaa pitäisi jäädä myös vapaa-ajan harrastuksiin, ystäviin, perheeseen sekä mahdolliseen työssäkäyntiin. Palauttava lepokin olisi tärkeää. Myös raha-asiat saattavat huolettaa. Elämässä tapahtuu myös meistä riippumattomia asioita ja elämäntilannemuutoksia, jotka kuormittavat vointia entisestään.

Myös opiskelija reagoi näihin stressaaviin tilanteisiin usein pakenemalla, taistelemalla tai jähmettymällä.

Pakeneminen voi tarkoittaa opiskelijalla opintotehtävien välttelyä, jolloin tehtävien tekoa siirretään pidemmälle ja ryhdytään tekemään muita asioita (netissä surffaaminen, Netflix, oluelle lähteminen jne.).

Taistelu voi näyttäytyä entistä voimakkaampana suorittamisena, itsensä kiireisenä ja liikkeellä pitämisenä tai hyökkäävyytenä ja ärtyisyytenä.

Lamaantuminen tekee asioiden aikaansaamisen vaikeaksi, lisää uupumusta ja välttelyä sekä vaikeuttaa itsensä puolustamista ja tehtävien rajaamista.

STRESSI ON IHMISELLE TARPEELLINEN REAKTIO JA SE ON MAHDOLLISTA SAADA HALLINTAAN

Stressi on aivan tavallinen ihmisen toimintaa ohjaava reaktio. Stressiä voi olla liian vähän, liikaa tai sopivasti.

Ilman stressiä emme saisi tehtyä tärkeitä asioita. Aika saattaisi kulua vain lepäilyyn eivätkä hommat etenisi. Stressittömyys aiheuttaa usein kyllästymistä ja motivaation puutetta.

Liian voimakas tai liian pitkäkestoinen stressi voi lamaannuttaa toimintamme täysin, altistaa masennukselle ja uupumukselle. Voimakas stressi lisää univaikeuksia ja altistaa haitalliselle käyttäytymiselle. Myös kehon tasolla voi tapahtua muutoksia mm. hormonitasoissa ja aineenvaihdunnassa.

Sopiva määrä stressiä saa meidät toimimaan. Palautuminen hetkellisestä ylivireydestä on hyvinvoinnin kannalta riittävän nopeaa. Kun stressiä on sopivasti, voimme kokea innostusta ja iloa. Käsillä olevaan tehtävään uppoutuminen saattaa hyvällä tavalla viedä ajantajun.

Missä kohtaa sinä menet?

Mikä on sinulle optimialue, jossa saat asioita aikaiseksi, olet innostunut ja tunnet opiskelun imua?

Mistä voisit huomata, kun siirryt kohti kyllästymistä tai uupumusta? Ja miten kääntää suunta parempaan, ennen kuin ääripäät saavat liian suuren vallan?

Jos huomaat stressioireita eikä tilanne itsestään parissa viikossa helpotu, on syytä tehdä tietoisesti muutoksia oman hyvinvoinnin eteen.

TUUNAA ARJENHALLINTAA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄN SUUNTAAN – ALOITA ESIMERKIKSI NÄILLÄ VINKEILLÄ

Lepo ja aktiivisuus tasapainoon

Hyvinvoinnin kannalta on syytä liikkua itselle sopivalla ja mielekkäällä tavalla. Myös levolle ja rauhoittumiselle olisi jätettävä riittävästi aikaa.

Urheilussa ja lihasten kehittymisessä puhutaan usein lepopäivistä – myös aivot tarvitsevat kehittyäkseen lepoa! Liikunnassa on hyvä olla sopiva määrä kuormittavaa ja kevyttä liikuntaa. On hyvä huomioida, että jatkuva raskas liikunta pitää yllä kortisolitasoa, joka nousee myös stressin vaikutuksesta.

Muista syödä – vältä päihteitä

Terveellinen ja säännöllinen syöminen tukee ns. roskaruokaa tasapainoisemmin kehon hyvinvointia ja tätä kautta myös mielen hyvinvointia.

Moni voi tarttua alkoholiin joko välttääkseen ikäviä ajatuksia ja tunteita tai rentoutuakseen iltaisin. On kuitenkin hyvä muistaa, että välttelykäyttäytyminen ei ratkaise itse ongelmaa ja parikin annosta alkoholia heikentää unen palauttavaa ja ravitsevaa vaikutusta.

Pidä yhteyttä läheisiin. Älä jää yksin!

Yksinololle on hyvä jättää tilaa, mutta liikaa ei pidä eristäytyä. Muille puhuminen voi auttaa esimerkiksi ajatusten jäsentymisessä, murehtimisen katkaisussa ja etäisyyden ottamisessa. Aina ei tarvitse edes puhua vaan usein pelkkä läsnäolokin riittää.

Pysähdy

Kuormittava oravanpyörä pyörii helposti itsestään. Siitä pois hyppääminen vaatii tietoista valintaa sekä halua saada muutosta aikaiseksi. Uudet rutiinit vaativat myös paljon toistoja, jotta ne voivat pikkuhiljaa korvata haitalliset toimintatavat.

Pysähdy arvioimaan tilannettasi: viekö toimintasi tällä hetkellä hyvinvointia edistävään vai sitä heikentävään suuntaan?

Skannaa ja havainnoi ajatuksiasi, kehon tuntemuksia ja tunnetiloja – mielellään useamman kerran päivässä. Tähän ei tarvitse käyttää pitkää aikaa kerrallaan, sillä harjoittelun tuloksena skannauksen voi tehdä alle minuutissa.

Tarkkaile viikon aikana eri tilanteita missä olet. Onko ajatuksissa, käyttäytymistavoissa, kehon tuntemuksissa ja tunteissa eroavaisuuksia eri tilanteissa, eri ihmisten seurassa tai eri vuorokauden aikoina? Jos huomaat tietyn kaavan, on sitä helpompi lähteä tietoisesti muuttamaan.

Ennakoi esteet ja takapakit

Muutoksia tehtäessä on aivan luonnollista, että myös takapakkeja tulee. Meille tuttuihin toimintatapoihin on helpompi palata kuin ylläpitää uutta. Taustalla vaikuttaa myös meille tyypillisiä esteitä, jotka tulevat vastaan silloin, kun pitäisi ylittää epämukavuusalueen raja. Muutoksesta voit lukea tarkemmin Liisa Uusitalo-Arolan kirjoittamasta blogitekstistä.

Tiedosta esteet ja takapakit. Hyväksy, että niitäkin väistämättä tulee. Älä anna takapakkien suistaa sinua takaisin väärälle tielle vaan lempeästi ohjaa itsesi taas muutoksen tielle.

Jos esteet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, palaa suunnitelmaasi ja tee tarvittaessa muutoksia. Riittävän pienet ja realistiset muutokset takaavat onnistumiset – älä tee liian isoja muutoksia kerralla!

Jos edelleen tuntuu tuskaiselta, eivät nämä pikavinkit riitä vaan on syytä tarkastella tilannettasi pintaa syvemmältä.

JUURTUNEILLE TOIMINTATAVOILLE ON LOGIIKKANSA JA NIITÄKIN ON MAHDOLLISTA LÄHTEÄ MUUTTAMAAN

Paineiden ja vaatimusten alla tulee herkästi esimerkiksi huonommuuden kokemuksia. Tuntuu, ettei osaa, pysty eikä jaksa. Muut osaavat asiat paremmin. Huonommuuden tilassa on vaikea olla ja siitä halutaan ymmärrettävästi pois.

Stressaantuneena uusien ja hyvinvointia edistävien keinojen löytäminen on kuitenkin haastavaa. On helpompi palata vanhoihin ja tuttuihin selviytymiskeinoihin, vaikka tiedostaisikin niiden olevan pitkällä tähtäimellä hyvinvointia heikentäviä.

Uuden suunnan löytyminen ja itselle tärkeiden arvojen kirkastaminen on usein haastavaa.  Hyvinvoinnin kannalta näihin on kuitenkin hyvä pysähtyä tietyin väliajoin – etenkin kuormittavassa tilanteessa.

Juurtuneiden ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistaminen sekä niiden muokkaaminen hyvinvointia edistävään muotoon ei tapahdu hetkessä ja usein ulkopuolinen tuki tulee näissä tilanteissa kyseeseen.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Itselle kipeistä asioista on usein vaikea puhua liian läheisille ihmisille. Opiskeluelämään liittyvistä haasteista on ehkä hankala puhua vanhemmille täysin avoimesti. Kavereille voi olla helpompi avautua, mutta heillä taas saattaa olla jossain määrin samankaltainen tilanne eikä heillä välttämättä ole osaamista auttaa tilanteesta eteenpäin.

Jos stressi ei lähde lähiviikkoina purkautumaan eikä oireilu helpota, yllä olevat keinot eivät useinkaan riitä pitkäntähtäimen muutoksen aikaansaamiseksi. Silloin on syytä katsoa tilannetta pintaa syvemmältä.

Opiskelijoiden elämäntilanteisiin ja haasteisiin erikoistuneet psykologit ovat räätälöineet Shortumin lyhytterapeuttisia menetelmiä hyödyntäen näihin tilanteisiin sopivia palveluita. Tämä voi olla yksi keino lähteä jäsentämään tilannetta ja hahmottamaan positiivisen muutoksen suuntaa.

Kun työstämme tilannetta pintaa syvemmältä, on samalla ajatuksena löytää juuri sinulle sopivia keinoja myös tulevaisuutta ajatellen. Työelämän kuormittavuus tuo samankaltaista oireilua kuin opiskelun kuormittavuus. Työelämään liittyvästä palautumisesta ja työstä irrottautumisesta voit lukea lisää Simo Levannon kirjoittamasta tekstistä.

Mitä varhaisemmin itselle sopivat hyvinvointia edistävät keinot löytyvät, sitä todennäköisemmin myös työelämän kuormittavuuteen on jatkossa käytettävissä stressinhallintakeinoja.

Opiskelijoiden stressinhallintaan keskittyvästä palvelusta löydät lisätietoja täältä.