Epäasiallinen käytös ja konfliktit työpaikalla

Työnantajan velvollisuus työturvallisuuslain mukaisesti on aktiivisesti seurata, esiintyykö työpaikalla epäasiallista käyttäytymistä, ja puuttua siihen viipymättä, jos sellaista havaitaan. Yleensä epäasiallinen käytös on sitä helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmin siihen puututaan.

Epäasiallinen käytös ja häirintä voivat aiheuttaa vakavia työhyvinvoinnillisia seurauksia, sairauspoissaoloja ja työkyvyn tilapäistä tai pysyvää alenemista. Häirintä voi lamauttaa työyhteisöä laajasti ja johtaa alentuneeseen tuottavuuteen, korkeaan henkilöstövaihtuvuuteen sekä rekrytointi- ja työnantajamielikuvahaasteisiin.

 

TYÖPAIKKAHÄIRINTÄ – ONNISTUNUT LOPPUTULOS

Epäasiallisen käytöksen, työpaikkahäirinnän tilanteissa on olennaista yhdistää objektiivinen tarkastelu sekä dialogisessa hengessä toimiva kehitysote. Selvitämme ensin tilanteen työyhteisön jäseniä kuullen muodostaen kokonaiskuvan ja tehden arvion toimenpiteiden kiireellisyydestä. Jo selvitystyön aikana tuemme tarpeen mukaisesti työyhteisön jäseniä ja toimeksiantajaa. Selvitystyön jälkeen saatetaan joutua tekemään joitain kiireellisiä toimenpiteitä, jonka jälkeen alkaa varsinainen dialoginen työyhteisön kehittämisprosessi.

Dialogisessa kehittämisessä lähdemme yhdessä työyhteisön kanssa tarkastelemaan työyhteisössä syntyneitä erilaisia kertomuksia, narratiiveja, jotka kuvaavat yhteisön sosiaalista todellisuutta. Tarinoiden tarkastelu mahdollistaa työyhteisön jumien avaamisen kiinnittämällä huomiota kertomuksiin ja käytettyyn kieleen, joka luo ja muokkaa koettua sosiaalista todellisuutta.

Kehittäminen tähtää ajattelun muutokseen, joka puolestaan muuttaa työyhteisön jäsenten päätöksentekoa ja toimintaa

Ajattelun muutos vaatii kuitenkin ensin kielen, kertomusten ja narratiivien muuttumista. Sosiaalisia todellisuuksia voi olla yhtä monia kuin yhteisön jäseniä ja työyhteisösovittelussa ei olekaan keskeistä saada ns. yhtä totuutta tilanteesta. Keskeistä on, että ihmiset tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Vasta tämän kokemuksen jälkeen yhteisö ja sen jäsenet ovat valmiit lähtemään työskentelemään eteenpäin. Seuraavaksi lähdemme luomaan työyhteisön kanssa yhteistä, houkuttelevaa visiota tulevasta toimivasta työyhteisöstä. Tulevaisuuskuva auttaa kulkemaan kohti toimivaa työyhteisöä ja sen tueksi luodaan yhteisohjautuvuutta tukevia elementtejä.

Dialoginen kehittämisprosessi eheyttää ja voimaannuttaa työyhteisöä kehittäen sitä yhteisohjautuvaksi

Dialoginen kehittäminen vahvistaa myös työyhteisön kykyä ennaltaehkäistä yhteisohjautuvasti mahdollisia tulevaisuuden vuorovaikutushaasteita.

Mikä on työturvallisuuslakia rikkovaa häirintää?

  • toistuva uhkailu
  • pelottelu
  • ilkeät ja vihjailevat viestit
  • väheksyvät ja pilkkaavat puheet
  • työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen
  • maineen tai aseman kyseenalaistaminen
  • työyhteisöstä eristäminen
  • seksuaalinen häirintä

Hyödyt

  • Shortumin lähestymistapa auttaa sekä selvittämään tilanteen että eheyttämään työyhteisöä kohti toimivaa, yhteisohjautuvaa yhteisöä
  • Työyhteisön jäsenet saavat kokemuksen tulleensa kuulluksi ja nähdyksi, joka on edellytys työyhteisön eheytymiseen ja tuottavuuden palauttamiseen
  • Dialogisen organisaatiokehittämisen opein työyhteisö voimaantuu ja saa työkaluja ylläpitääkseen työyhteisön myönteistä kehittymistä myös jatkossa