KAT on vaikuttava terapiamuoto

Shortum

Shortum

lyhytterapia Psykoterapia


Kognitiivinen analyyttinen terapia (KAT) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä vaikuttavista psykoterapiamuodoista, erityisesti kun tarkastellaan sen soveltuvuutta monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin. KAT:n integratiivinen luonne, jossa yhdistyvät kognitiivisen psykologian ja psykoanalyyttisen ajattelun parhaat puolet, tekee siitä erityisen relevantin nykypäivän terveydenhuollossa.

Miksi KAT on vaikuttavaa?

KAT:n ainutlaatuinen piirre on sen kyky käsitellä useita oireita tai ongelmia samassa terapiassa aktiivisen, fokusoidun ja yhteistyöhön perustuvan prosessin kautta. KAT:n vaikuttavuus perustuu sen kykyyn pureutua mielenterveyden ongelmien juurisyihin. Sen sijaan, että keskityttäisiin ainoastaan oireiden lievittämiseen, KAT pyrkii ymmärtämään yksilön kokonaisvaltaista tilannetta ja tunnistamaan toimintamallit, jotka ylläpitävät oireita ja vaikeuksia.

KAT on relationaalinen terapia, mikä tarkoittaa, että se korostaa ihmissuhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Terapiassa keskitytään tutkimaan potilaan ihmissuhteita, niiden dynamiikkaa ja niitä haitallisia malleja, jotka toistuvat ihmissuhteissa. Näiden mallien tunnistaminen ja muuttaminen on keskeinen osa KAT-prosessia. Vahva relationaalinen fokus tarkoittaa, että se luonnostaan käsittelee motivaatioon, sitoutumiseen ja mahdollisiin häiriöihin terapiasuhteessa liittyviä vaikeuksia, jotka voivat johtaa keskeytykseen tai ennenaikaiseen lopettamiseen.

KAT on myös transdiagnostinen hoitomuoto. Tämä tarkoittaa, että se ei ole sidottu tiettyyn diagnoosiin, vaan se soveltuu erilaisten mielenterveyden haasteiden hoitoon. KAT:ssa potilasta ei määritellä hänen diagnoosinsa kautta, vaan hänet nähdään yksilönä, jolla on omat ainutlaatuiset haasteensa.

KAT:n vaikuttavuus perustuu sen kykyyn pureutua mielenterveyden ongelmien juurisyihin. Sen sijaan, että keskityttäisiin ainoastaan oireiden lievittämiseen, KAT pyrkii ymmärtämään yksilön kokonaisvaltaista tilannetta ja tunnistamaan toimintamallit, jotka ylläpitävät oireita ja vaikeuksia.

Tapausjäsennysperusteisuus

KAT on tapausjäsennysperusteinen terapia. Tämä tarkoittaa, että jokainen hoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan tarpeiden ja haasteiden mukaan. Tapausjäsennys auttaa ymmärtämään potilaan oireiden ja vaikeuksien taustalla olevia mekanismeja ja ohjaa hoidon suunnittelua.

Tutkimusnäyttö KAT:n vaikuttavuudesta on vakuuttavaa. Useat meta-analyysit ja satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet KAT:n tehokkuuden monenlaisten mielenterveyden haasteiden hoidossa. KAT:n vakiintunutta asemaa ja vaikuttavuutta osoittaa sen sisällyttäminen Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) tarjoamiin psykoterapiamuotoihin.  Lisäksi National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on sisällyttänyt KAT:n ohjeistuksiinsa yhtenä mahdollisena hoitomuotona tietyille mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle ja persoonallisuushäiriöille. 

NICE:n tiukka arviointiprosessi takaa, että vain vaikuttavat ja tutkitusti tehokkaat hoidot, kuten KAT, hyväksytään ohjeistuksiin.  Britanniassa kehitetyt kompetenssianalyysipohjaiset kuvaukset varmistavat puolestaan KAT-terapeuttien pätevyyden ja auttavat potilaita tunnistamaan koulutetut ammattilaiset.  Nämä seikat yhdessä korostavat KAT:n merkitystä osana mielenterveyden hoitoa.

KAT:ia voidaan käyttää yksilö-, ryhmä- ja pariterapiassa.

KAT:ia hyödynnetään tyypillisesti seuraavissa haasteissa:

  • Aikuisten ja nuorten mielenterveyshaasteet perus- ja erikoissairaanhoidossa harvoilla poissulkukriteereillä (lähinnä vakava päihteiden väärinkäyttö).
  • Monilla ahdistusta tai masennusta kokevilla ihmisillä on oireilun taustalla hyväksikäyttöä, traumoja tai vakavaa laiminlyöntiä. KAT tarjoaa turvallisen ja tehokkaan lyhytterapiamuodon, joka täydentää nykyisiä muita interventiomalleja erityisesti niille, jotka haluavat työstää taustalla olevia ongelmia oirefokuksen sijaan.
  • Neuroottiset ongelmat (mukaan lukien masennus, ahdistus ja syömishäiriöt), persoonallisuushäiriöt (erityisesti epävakaa persoonallisuushäiriö) ja jotkut psykoottiset diagnoosit (esim. bipolaarisuus); itsetuhoisuus tai toistuva itsensä vahingoittaminen.
  • Ihmissuhdevaikeudet, mukaan lukien ongelmat vihanhallinta, seksuaaliset vaikeudet, suru, menetys ja krooninen trauma/ hyväksikäyttö.
  • Elinkaaren haasteet: esim. Aikuistumiseen, ikääntymiseen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset.
  • Sopeutuminen fyysisiin terveyshaasteisiin (esim vaikeudet sitoutua hoitoon, diabetes, astma).
  • Kehityshaasteet ja oikeuspsykologia.

Tutkimuslähteet

Meta-analyysit

  1. Kognitiivis-analyyttisen terapian vaikuttavuus ja tulosten pysyvyys: meta-analyysit
    • Viite: Hallam, C., Simmonds‐Buckley, M., Kellett, S., Greenhill, B., & Jones, A. (2021). The acceptability, effectiveness, and durability of cognitive analytic therapy: Systematic review and meta‐analysis. Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 94, 8-35. https://doi.org/10.1111/papt.12286
    • Viite: Simmonds-Buckley, M., Osivwemu, E. O., Kellett, S., & Taylor, C. (2022). The acceptability of cognitive analytic therapy (CAT): meta-analysis and benchmarking of treatment refusal and treatment dropout rates. Clinical Psychology Review, 96, 102187.
    • Yhteenveto: Nämä tutkimukset tekivät meta-analyysin kognitiivis-analyyttisen terapian (KAT) tehokkuudesta ja pysyvyydestä sekä arvioivat KAT:n hyväksyttävyyttä keskeyttämisprosenttien perusteella.
      Tutkimuksissa havaittiin, että kognitiivinen analyyttinen terapia (KAT) tuotti merkittäviä ja kestäviä parannuksia potilaiden toimintakyvyssä, ihmissuhdeongelmissa ja masennusoireissa. KAT:n todettiin olevan tehokas hoitomuoto monenlaisille potilaille, ja sen keskimääräinen keskeyttämisprosentti oli alhainen.

Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT)

  1. Kognitiivis-analyyttinen terapia persoonallisuushäiriöille: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
    • Viite: Clarke, S., Thomas, P., & James, K. (2013). Cognitive analytic therapy for personality disorder: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry, 202(2), 129-134.
    • Viite: Mulder, R., & Chanen, A. M. (2013). Effectiveness of cognitive analytic therapy for personality disorders. The British Journal of Psychiatry, 202(2), 89-90.
    • Yhteenveto: Nämä tutkimukset tukivat KAT:n tehokkuutta persoonallisuushäiriöiden hoidossa.
    • Viite: Bateman, A. W., Ryle, A., Fonagy, P., & Kerr, I. B. (2007). Psychotherapy for borderline personality disorder: Mentalization based therapy and cognitive analytic therapy compared. International Review of Psychiatry, 19(1), 51-62.
    • Yhteenveto: Tämä tutkimus vertaili KAT:ia ja skeemakeskeistä terapiaa persoonallisuushäiriöiden hoidossa ja havaitsi molempien olevan tehokkaita.
  2. Kognitiivis-analyyttinen terapia epävakaalle persoonallisuushäiriölle nuorilla: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
    • Viite: Chanen, A. M., Mccutcheon, L. K., Germano, D., Nistico, H., Jackson, H. J., & Mcgorry, P. D. (2009). The HYPE Clinic: an early intervention service for borderline personality disorder. Journal of Psychiatric Practice®, 15(3), 163-172.
    • Yhteenveto: Tämä artikkeli kuvaa Australialaista HYPE mallia nuorten epävakaiden hoidossa.
    • Viite: Chanen, Andrew M., et al. ”Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial.” The British Journal of Psychiatry 193.6 (2008): 477-484.
    • Yhteenveto: Nämä tutkimukset osoittivat, että KAT on tehokas epävakaan persoonallisuushäiriön oireiden vähentämisessä nuorilla.
  3. Kognitiivis-analyyttinen terapia masennukseen ja ahdistukseen perusterveydenhuollossa: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
    • Viite: Wakefield, S., Delgadillo, J., Kellett, S., White, S., & Hepple, J. (2021). The effectiveness of brief cognitive analytic therapy for anxiety and depression: A quasi‐experimental case—Control study. British Journal of Clinical Psychology, 60(2), 194-211.
    • Yhteenveto: Tutkimuksessa vertailtiin lyhytkestoisen kognitiivisen analyyttisen terapian (KAT) ja kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) tehokkuutta ahdistuksen ja masennuksen hoidossa, erityisesti potilailla, joilla oli ihmissuhdeongelmia tai lapsuuden traumoja, ja havaittiin, että molemmat terapiat olivat yhtä tehokkaita, mutta KAT:lla oli alhaisempi keskeyttämisprosentti ja potilaat osallistuivat useampiin istuntoihin.
  4. Kognitiivis-analyyttinen terapia PTSD:n hoitoon: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
    • Viite: Ghasemi, S. M., Feiznia, Z., Karbasi, T., Roostaee, M., Alipour Azami, Z., Hosseini Arian, N., & Rayyat Moeini, F. (2024). Cognitive analytic therapy for the treatment of post-traumatic stress disorder: a randomized controlled trial. Nordic Journal of Psychiatry, 78(6), 489–496.
    • Yhteenveto: Tutkimuksessa havaittiin, että kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) vähensi kaikkia PTSD-oireiden pisteitä tehokkaammin kuin tavanomainen lääkehoito.
  5. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus Kognitiivis-analyyttisen terapian masennuksen ja ahdistuksen hoidossa
    • Viite: Bell, I., & Mann, E. (2022). Cognitive analytic therapy for depression in primary care: A randomized controlled trial. British Journal of General Practice, 72(715), e104-e112.
    • Yhteenveto: Tämä tutkimus osoitti, että KAT oli tehokas masennuksen oireiden vähentämisessä perusterveydenhuollon ympäristössä.

Muita tutkimuksia

  1. KAT-yleiskatsaus
    • Viite: Ryle, A. Kellett, S. Hepple, J. & Calvert, R. (2014). Cognitive analytic therapy at 30. Advances in Psychiatric Treatment, 20, 258 – 268.
    • Yhteenveto: Tämä artikkeli avaa KATia ja siihen liittyviä erityispiirteitä ja tutkimuksia.
  2. KAT:n käyttäjäkokemukset
    • Viite: Balmain, N., Melia, Y., Dent, H., & Smith, K. (2021). A systematic review of service user’s experience of cognitive analytic therapy (CAT). Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 94, 36-63.
    • Yhteenveto: Tässä systemaattisessa katsauksessa tutkittiin KATin käyttäjäkokemuksia ja todettiin sen olevan varsin käyttökelpoinen.
  3. Kognitiivis-analyyttinen terapia monimutkaisissa mielenterveysvaikeuksissa
    • Viite: Calvert, R., & Kellett, S. (2014). Cognitive analytic therapy: A review of the outcome evidence base for treatment. Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 87(3), 253-277.
    • Yhteenveto: KAT toimii monennäköisissä kompleksisissa häiriöissä.
    • Viite: Evans, M., Kellett, S., Heyland, S., Hall, J., & Majid, S. (2017). Cognitive analytic therapy for bipolar disorder: A pilot randomized controlled trial. Clinical Psychology & Psychotherapy, 24(1), 22-35.
    • Yhteenveto: Tässä pilottitutkimuksessa arvioitiin kognitiivisen analyyttisen terapian (KAT) soveltuvuutta kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, ja todettiin, että hoito oli turvallista ja suurin osa potilaista suoritti sen loppuun. Vaikka psykometrisissä tuloksissa tai palveluiden käytössä ei havaittu merkittäviä eroja vertailuryhmään nähden, tutkimus osoitti, että KAT:n tehokkuutta kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa on syytä tutkia lisää.
  4. KAT kivunhoidossa
    • Viite: Baronian, R., & Leggett, S. J. (2020). Brief cognitive analytic therapy for adults with chronic pain: A preliminary evaluation of treatment outcome. British Journal of Pain, 14(1), 57-67.
    • Yhteenveto: Tämä tutkimus osoitti, että lyhytkestoinen kognitiivinen analyyttinen terapia (KAT) on lupaava hoitomuoto kroonisesta kivusta kärsiville aikuisille, parantaen merkittävästi heidän hyvinvointiaan ja kivunhallinnan itsevarmuutta.
      Tulokset viittaavat siihen, että KAT voi auttaa potilaita tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ihmissuhdemalleja, jotka vaikuttavat heidän kivunhallintaansa.
  5. Kognitiivis-analyyttinen terapia syömishäiriöille
    • Viite: Bell, L. (1999). The spectrum of psychological problems in people with eating disorders, an analysis of 30 eating disordered patients treated with cognitive analytic therapy. Clinical Psychology & Psychotherapy, 6(1), 29-38. 
    • Yhteenveto: KAT voi olla hyödyllinen henkilöille, joilla on syömishäiriöitä, erityisesti yhdistettynä muihin hoitoihin. KATista on julkaistu myös kaksi kirjaa syömishäiriöiden hoidolle.
  6. Diabetes ja KAT-hoito
    • Viite: Jacqueline A Fosbury, Catherine M Bosley, Anthony Ryle, Peter H Sönksen, Susan L Judd; A Trial of Cognitive Analytic Therapy in Poorly Controlled Type I Patients. Diabetes Care 1 June 1997; 20 (6): 959–964. 
    • Yhteenveto: Tutkimuksessa verrattiin kognitiivista analyyttistä terapiaa (KAT) ja diabeteshoitajan antamaa koulutusta (DSNE) tyypin 1 diabetesta sairastavien verensokerin hallinnan parantamisessa. KAT johti pitkäkestoisempaan verensokerin hallinnan paranemiseen ja vähensi ihmissuhdeongelmia, kun taas DSNE:n vaikutus verensokeriin oli lyhytaikaisempi.

KAT:n asema Briteissä

KAT terapiaa voi kutsua ison-Britannian kansallinen terveyspalvelun (NHS) lapseksi. KAT kehitettiin erityisesti vastaamaan julkisen puolen tarpeisiin saada vaikuttavia, tehokkaita ja oikeudenmukaisesti resurssoitua terapiaa. NHS on sisällyttänyt KAT:n osaksi tarjoamia psykoterapiamuotoja.

Klassinen 16-24 kerran KAT terapia on yksi NHS Talking Therapies -ohjelman (ennen IAPT) suosittamista psykoterapiamuodoista. Talking therapies on Suomen terapiat etulinjaa (TE) vastaava hanke. Tämä osoittaa, että KAT:n vaikuttavuus on tunnustettu ja sen katsotaan olevan hyödyllinen hoitomuoto tietyille potilasryhmille.

KAT:n sisällyttäminen NICE:n (National Institute for Health and Care Excellencen) ohjeistukseen on osoitus sen vaikuttavuudesta ja tutkimusnäytön vahvuudesta.

National Institute for Health and Care Excellencen (NICE) ohjeistuksissa KAT on mainittu yhtenä hoitomuotona tietyille mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle ja persoonallisuushäiriöille.  NICE:n ohjeistuksiin hyväksyttävät hoidot käyvät läpi tiukan arviointiprosessin. KAT:n sisällyttäminen NICE:n ohjeistukseen on osoitus sen vaikuttavuudesta ja tutkimusnäytön vahvuudesta.

Britanniassa on lisäksi kehitetty laadunvarmistamiseksi kompetenssianalyysipohjaiset kuvaukset eri psykoterapiamuodoista, mukaan lukien KATista. Nämä kuvaukset määrittelevät ne taidot ja tiedot, joita psykoterapeutilta edellytetään, jotta hän voi tarjota kyseistä terapiaa pätevästi. Kompetenssianalyysien avulla voidaan varmistaa, että KAT kompetenssit tunnistetaan myös kansainvälisestä ja huomioidaan koulutuksen rakenteissa ja tätä kautta pätevyydessä. Kompetenssit on arvioitu myös ICATAssa eli kansainvälisessä KAT kattojärjestössä. 

Briteissä potilaat lähetetään KAT terapiaan yleensä silloin, kun:

  • potilas on kokeillut kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KKT), mutta oireet eivät ole merkittävästi vähentyneet
  • avunhakijalla on monisyisiä tai pitkäaikaisia mielenterveysongelmia, kuten persoonan kompleksisuutta, toistuvia masennusjaksoja tai traumaattisia kokemuksia
  • oirelähtöinen terapia ei ole riittävää, vaan ihminen hyötyy toistuvien haitallisten toimintamallien tutkimisesta ja toimivampien tapojen kehittämisestä ihmissuhteissaan tai elämässään yleensä
  • ihminen kokee tarvitsevansa syvempää ymmärrystä ongelmiensa taustalla olevista syistä ja toistuvista kuvioista
  • dialoginen ja vuorovaikutukseen keskittyvä lähestymistapa on erityisen hyödyllinen. 

Toki päätös KAT-terapian sopivuudesta tehdään aina yhdessä ammattilaisen kanssa arviointiprosessin jälkeen huomioiden ihmisen yksilölliset tarpeet, oireet ja toiveet, sekä saatavilla olevat resurssit.

Tutustu Shortumin KAT-koulutuksiin

Lyhytterapeuttisen työotteen perustaidot
KAT Lyhytterapeuttikoulutus

Yhteenveto

KAT on tutkitusti tehokas terapiamuoto, jonka vaikuttavuus on osoitettu useissa tutkimuksissa. Sekä NHS:n valinta että NICE:n ohjeistus tukevat KAT:n asemaa yhtenä mielenterveyden hoidon vaihtoehtona. Kompetenssianalyysipohjaiset kuvaukset varmistavat puolestaan KAT-terapian laadun ja auttavat potilaita löytämään päteviä terapeutteja.

Artikkelin kirjoittajasta:

Katri Kanninen on psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija. Katri toimii Shortumin ajatus- ja kehitysjohtajana sekä kouluttajana.

Katri on toiminut ICATAssa, eli kansainvälisessä KAT yhdistysten kattojärjestön hallituksessa niin presidenttinä kuin jäsenenä ja toimii järjestön koulutusvaliokunnassa. Hän on suomalaisen KAT yhdistyksen varajäsen.

katri.kanninen@shortum.fi
+358 40 741 7795