Ratkaisun avaimia syvällisen ymmärryksen kautta


Haastatellessani lyhytterapiaan tulevia asiakkaita heidän toiveistaan terapian suhteen, moni kuvaa kaipaavansa neuvoja tai ratkaisuja ongelmalliseen tilanteeseen tai työkaluja siitä selviämiseksi. Ongelmallinen tilanne voi olla esimerkiksi haaste työpaikalla, perheessä tai muissa ihmissuhteissa sekä erilaiset psyykkiset oireet.

Toive ratkaisuista ja toimivista neuvoista on äärimmäisen inhimillinen. Moni on painiskellut pitkään haasteidensa kanssa, ja asiantuntijalta kaivataan asiantuntemusta tilanteeseen. Mistä terapeutti kuitenkaan tietää, mitkä neuvot tai työkalut toimivat tälle ihmiselle ja tähän tilanteeseen? Työkaluvertausta lainatakseni: tarvitaanko tässä nyt poraa vai sahaa?

Yksinkertainen vastaus on, että terapeutti ei voikaan ainakaan aluksi tietää. Toki psykologinen asiantuntemus pitää sisällään useita yleisiä keinoja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Unen, ravinnon ja liikunnan säännöllisyyden tukeminen, palautumisen mahdollistaminen sekä vireystilan ja mielialan säätely erilaisin mielellisin ja keholllisin harjoittein löytyvät useimman mielenterveysammattilaisen työkalupakista. Niistä usein onkin asiakkaalle ainakin jonkin verran apua. Samanaikaisesti psykoedukatiiviset keinot ja harjoitteet eivät usein pelkästään riitä. Tarvitaan asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja kokemuksien syvempää psykologista ymmärrystä.

Uudenlainen ymmärrys omista kokemuksista ja toiminnasta avaa asiakkaalle mahdollisuuden löytää itse ratkaisuja, jotka aidosti saavat aikaan muutosta ja tukevat hänen hyvinvointiaan.

Ei-tietämisen positio ja yhteinen havainnointi

Psykoterapeuttisessa kirjallisuudessa puhutaan ei-tietämisen positiosta. Tällä tarkoitetaan, että terapeutti ei tiedä ennalta ja omiin oletuksiinsa perustuen, mitä asiakas kokee, vaan pyrkii huolellisesti ja empaattisesti kuulemaan asiakkaan yksilöllistä tarinaa. Ei-tietäminen mahdollistaa asiakkaan aidon kuulluksi tulemisen ja auttaa häntä havainnoimaan omia kokemuksiaan avoimesti. Joskus ratkaisun avaimia löytyy jo tästä: pysähtyessään tarinansa äärelle oivaltava asiakas tavoittaa jotakin uutta näkökulmaa tilanteeseensa.

Psykologiseen tapausjäsennykseen perustuvassa työtavassa pyritään yhteisen havainnoinnin kautta asiakkaan kokemuksien aktiiviseen jäsentämiseen, ymmärtämiseen ja sisäisen logiikan löytämiseen. Terapeutin empaattisen kuuntelun apuna ovat hänen viitekehyksensä käsitteelliset välineet. Terapian ytimenä on yksilöllinen psykologinen ymmärrys ja sen kanssa työskentely. Erilaiset harjoitteet ja muut työkalut tulevat tehokkaaseen käyttöön vasta, kun tiedetään mitä oikeastaan voidaan ja halutaan työstää.

Toimiva lyhytterapia vaatii terapeutilta vahvan käsitteellisen viitekehyksen ja kykyä mennä pinnan alla oleviin ja elämänhistorian aikana kehittyneisiin psyykkisiin prosesseihin ymmärryksen luomiseksi.

Esimerkkinä voisi olla itsekriittisen asiakkaan vaikeus hyödyntää rentoutumis- tai itsemyötätuntoharjoitteita lähtökohtaisesta kiinnostuksesta huolimatta. Yksilöllisen tapausjäsennyksen kautta havainnoidaan kriittistä suhdetta itseen ja sen näyttäytymistä eri tilanteissa ja suhdekokemuksissa. Näiden jäsentäminen auttaa asiakasta astumaan askeleen taaksepäin ja usein ainakin hetkellisesti irtaantumaan kriittisestä sisäisestä äänestä kohti neutraalimpaa.

Jäsennyksen kautta asiakas saa oivalluksia siitä, miltä itsekriittisyys ongelmallisuudessaan mahdollisesti myös suojaa ja miten se on auttanut häntä selviämään. Kun asiakas saa kosketuksen itsekriittisyytensä kohteena olevaan  riittämättömyyden tunnekokemukseen ja ymmärtää sen elämänhistoriallisia juuria, aukeaa usein mahdollisuus kokea aitoa itsemyötätuntoa. Silloin harjoitteen muodossa annettu työkalukin alkaa usein vasta toimia.

Toimiva lyhytterapia vaatii terapeutilta vahvan käsitteellisen viitekehyksen ja kykyä mennä pinnan alla oleviin ja elämänhistorian aikana kehittyneisiin psyykkisiin prosesseihin ymmärryksen luomiseksi. Uudenlainen ymmärrys omista kokemuksista ja toiminnasta avaa asiakkaalle mahdollisuuden löytää itse ratkaisuja, jotka aidosti saavat aikaan muutosta ja tukevat hänen hyvinvointiaan.

Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin on kirjoittanut KAT Lyhytterapeutti -koulutuksesta vastaava kouluttaja Leena Särkelä.

Leena on psykoterapian erikoispsykologi, kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti sekä integratiivinen kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja. 

LeenA Särkelä

Koulutustalon johtaja
leena.sarkela@shortum.fi
+358 41 517 8088