Maailma jossa elämme on eri koronaviruksen levittyä. Me ihmiset reagoimme hyvin eri tavoin. Tunnemme surua, raivoa, voimattomuutta, rauhaa, tunnottomuutta, ahdistusta, hämmennystä ja/tai kenties pelkoa.

Poliittisella valmiustilalla on hyvinkin konkreettinen vastine kehon ja mielen puolella. Oletko tietoinen miten se vaikuttaa sinuun ja toimintaasi?

Evoluution aikana kehittyneet aivomme reagoivat poikkeustilanteeseen pahimmillaan hyvinkin primitiivisesti. Jokin uhkaa, ja ihmiselimistön tehtävä on maksimoida selviytyminen. Se miten ihminen hyödyntää tunneinformaatiota maksimaalisesti johtaa pahimmillaan siihen, että kroppamme on jatkuvassa ylivireyden ja valppauden tilassa, skannaten ympäristöä (=uutisia) vaarojen varalta. Mielemme ei osaa erotella läsnäolevaa fyysistä uhkaa mielen tuotoksista. Tätä kutsutaan tunneaivoiksi. Tunneaivot kiinnittävät korostuneesti huomiota negatiiviseen viestintään etsien uutistulvasta pahimpia uhkakuvia ja jumittuen yksipuoliseen tulkintaan. Järkiaivot= aivojen ajatteleva osa ei tavoita tunneaivoja.

Järkiaivomme kamppailevat tilasta tunneaivojen kanssa.

On myös hyvä muistaa, että me kaikki emme ole tässäkään asiassa samalla lähtöviivalla. Jos on itse tai on läheisiä riskiryhmässä, on muita haasteita, kuten vaikkapa meneillään oleva elämänkriisi- tai muutos, yksinäisyyttä, erityislapsen tuomia lisähaasteita perheen arjessa tai mielenterveyden haasteita, aivot ovat jo valmiiksi ylivirittyneet selviytymiseen.

Miten voimme auttaa niin itseämme kuin muita optimaalisen tasapainon löytämisessä?

  • Tiedosta mahdollinen kehon hälytystilasi. Vain sallimalla itsellesi inhimillisen järjettömyyden idean läsnäolon voit tiedostaa ja nimetä sen vaikutukset.
  • Auta tunneaivoja. Pohdi asioita mahdollisimman monilta eri kantelta.
  • Säilytä hyvät arkirutiinit myös etänä. Nouse ylös aamuisin. Pue vaatteet päälle. Syö säännöllisesti.
  • Rajaa miten paljon seuraat median uhkakuvia.
  • Seuraa luotettavia lähteitä.
  • Ole läsnä muille.
  • Kysy miten toiset voivat.
  • Pidä yhteyttä erityisesti niihin, joilla kontaktit ovat vähäisempiä.
  • Kommunikoidessasi muille kiinnitä huomiota MITEN viestit asioita.
  • Älä turhaan lisää painetta läheisen arkeen. Tarkkaile miten paljon toinen jaksaa puhua koronasta ja tuo esiin myös muita keskustelun aiheita.
  • Rajaa uhkakuvista raportointia etenkin ryhmissä (perheet ja työtiimit)
  • Kotiinjääminen voi lisätä yksinäisyyttä, mutta se voi toisaalta tuoda arkeen myös rauhoittumista. Huomioi myös nämä hyvät hetket.
  • Kehittäkää työpaikalla/sukulaisten/kaveripiirin kanssa keinoja, joiden kautta voitte olla säännöllisesti yhteydessä. Lounas tai kahvitauko etäyhdessä? Lauantai dinneri kotikatsomoista?
  • Tee jotain sellaista, mikä tuottaa sinulle hyvää mieltä. Kuuntele vaikkapa musiikkia. Lue kirjaa. Rakenna palapeliä.
  • Opettele jokin uusi asia. Netti tuo ulottuvillemme vaikka minkälaisia kursseja ja luentoja.
  • Tee perheen kanssa asioita mihin ei tavallisesti arjessa ole aikaa. Kuunnelkaa eri ihmisten mielibiisejä. Pelatkaa lautapelejä. Lukekaa vuorotellen ääneen.
  • Pidä huolta luontoyhteydestä. Käy metsässä tai edes ulkona kävelyllä.

Voikaa hyvin, pitäkää huolta itsestänne ja muista.

Tarvittaessa me Shortumissa olemme teitä varten ja meiltä löytyy aina joku, jolla on aikaa kohdata.